BEE-lainsäädännön vaikutus yritystoimintaan
5 helmikuun, 2019
TÄMÄ ON TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN TRADENOMIOPINTOIHIN LIITTYVÄ KIRJOITUS, JOKA ON TEHTY JO VUONNA 2008. OSA TIEDOISTA SAATTAA OLLA VANHENTUNUTTA, MUTTA TARJOAA JONKUNLAISEN POHJAN YMMÄRTÄÄ ETELÄ-AFRIKAN BEE- LAINSÄÄDÄNTÖÄ.
Etelä-Afrikan tasavalta on houkutteleva liiketoimintaympäristö myös ulkomaisille yrityksille, koska se on Afrikan mantereen suurin kansantalous. Se on myös Afrikan teknologisesti ja taloudellisesti kehittynein maa. Maan markkinat ovat kasvavat ja monilla liike-elämän ja teollisuuden aloilla on paljon laajenemismahdollisuuksia. Etelä-Afrikka on lisäksi logistinen portti muualle Afrikkaan ja sen kasvaville ja kehittyville markkinoille. Etelä-Afrikan talous on suuhteelisen vakaa ja jatkuvassa noin 4-5 prosentin kasvussa. Nämä seikat lisäävät sen houkuttelevuutta ulkomaisille, kuten suomalaisille sijoittajille ja yrityksille.
Vuoteen 1994 asti Etelä-Afrikassa oli rotuerottelupolitiikka, joka aiheutti sosiaalisten olojen vääristymisen mustien ja valkoisten välillä. Tämä näkyy vieläkin koulutuksen, työttömyyden ja varallisuuden epätasaisena jakaantumisena ja heijastuu edelleen koko yhteiskuntaan ja erityisesti sen yrityselämään ja kansantalouteen. Uuden hallituksen tavoitteena on ollut tasata tuloeroja ja saada mustat mukaan Etelä-Afrikan talouselämään. Ennen mustat olivat ainoastaan halvan työvoiman lähteitä eikä heidän sallittu harjoittaa liiketoimintaa. Valkoisia on ainoastaan noin 10 prosenttia Etelä-Afrikan väestöstä. He kuitenkin hallitsevat yhä yli kahta kolmannesta Johannesburgin pörsissä listatuista yrityksistä. Ulkomaalaiset hallitsevat lähemmäs 30 prosenttia pörssiyhtiöistä ja mustat ainoastaan 4 prosenttia. Yrityksissä valkoisia johtavissa asemissa olevia miehiä on moninkertaisesti verrattuna mustiin saman tason johtajiin. Valkoisia johtajia on 75 prosenttia, kun vastaavasti mustia johtajia vain 18 prosenttia.
Etelä-Afrikan uusi hallitus pyrkii korjaamaan tuloerojen ja yritysten omistus- ja johtajuussuhteiden vääristymiä liiketoimintaan vaikuttavalla BEE- lainsäädännöllä (Black Economic Empowerment). BEE vaikuttaa vahvasti kaikkeen liiketoimintaan Etelä-Afrikassa ja myös ulkomaisten yritysten on otettava se huomioon. BEE ei ole yksiselitteisesti laki ja sitä on vaikeaa kuvata yhdellä lauseella. BEE:n määrittely vaihtelee lähteestä riippuen, koska se on vielä suhteeelisen uusi asia. Sillä tarkoitetaan hallituksen luomaa prosessia, jonka päämääränä on talousrakenteen muutos siten, että myös musta väestö saadaan tuottavan kansantalouden piiriin. Yritysten johtoon, omistukseen ja hallintaan pitää saada lisää mustia, koska näin tasataan varallisuussuhteita rikkaiden valkoisten ja köyhien mustien eteläafrikkalaisten välillä. BEE- toimenpiteiden avulla mustia autetaan tulemaan taloudellisesti aktiivisiksi ja kasvattamaan hallintaa maan taloudesta. Mustilla eteläafrikkalaisilla tarkoitetaan BEE-lainsäädännössä afrikkalaisten lisäksi maan värillisiä ja intialaisia, koska he kärsivät apartheid-ajasta afrikkalaisten lisäksi. BEE-prosessiin sisältyy yrityksissä henkilöstön kehitys, työllistymisen oikeudenmukaisuus, yrityselämän kehittäminen, suosiva ostotoiminta sekä yritysten ja varojen sijoittaminen, omistus ja kontrolli.
BEE on hyvin yleinen määritelmä valtion ajamasta muutosprosessista. Jotta voitaisiin tarkemmin käsittää mistä asiassa on kyse, hallitus esitteli vuonna 2004 BBBEEE:n (Broad Based Black Economic Empowerment). Sen on prosessin tarkennettu versio, joka pyrkii poistamaan edellisen lain porsaanreikiä ja tehostamaan hyötyjen jakaantumista mahdol-lisimman monelle. Se antaa prosessin päämääriksi
- lisätä niiden mustien määrää, jotka johtavat, omistavat ja hallinnoivat yrityksiä ja varoja
- helpottaa yhteisöjen, osuuskuntien ja muiden ryhmäyritysten omistusta ja johtoa
- henkilöstön ja taitojen kehitys
- mustan ja valkoisen työvoiman tasainen jakaantuminen kaikissa yritysten eritasoisissa työtehtävissä
- mustia suosiva ostotoiminta
- sijoittaminen yrityksiin jotka omistaa ja joita johtavat mustat
BBBEEE:ssä ovat mustien, värillisten ja intialaisten lisäksi mukana myös naiset, työläiset, nuoret, maaseudulla asuvat ja vammaiset. Musta viittaa siis kaikkiin niihin ihmisiin, joiden mahdollisuudet ensinnäkin työllistymiseen ja yritystoimintaan yleisesti, mutta myös johtaviin parempipalkkaisiin asemiin tai yritysten omistukseen ovat huonot niin työ- ja liike-elämässä kuin valtion viroissa. Prosessi pyrkii omistusoikeuden ja työpaikkojen tasaisen jakaantumisen lisäksi lisäämään mustien omistusoikeutta maasta, infrastruktuurin saatavuutta ja tuottavia taloudellisia toimintoja kehittymättömillä alueilla. Lisäksi pyrkimyksenä on lisätä mustien taitoja. Nämä annetut määritelmät ovat valtion virallisia määritelmiä, mutta näiden lisäksi yritykset monesti tulkitsevat itse mitä BEE:hen kuuluu ja miten se vaikuttaa yritysten liiketoimintaan.
Hallituksella on erilaisia keinoja luoda prosessille puitteet ja arvioida niissä onnistumista. Yksi näistä on BBBEEE-laki, jonka avulla kauppa-ja teollisuusministeriö antaa ohjeet hyvästä liiketoiminnasta BEE-statusta havitteleville yrityksille. BEE:n toteutumista valvoo ministeriön lisäksi BEE Advisory council. Lakia tukee muunmuassa tiukka työlainsäädäntö, joka suojelee nimenomaan työntekijöiden oikeuksia esimerkiksi erottamista vastaan. BBBEEE-lain lisäksi käytössä on sääntöjä, joiden mukaan voidaan määritellä yrityksen BEE-status. Säännösten laiminlyöminen voi johtaa sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa sopimusten menetyksiin ja rahallisiin tappioihin. Käytännössä BEE jakaa yrityksen toiminnan seitsemään osa-alueeseen. Näistä tärkeimmät ovat yrityksen omistussuhteiden jakaantuminen mustien ja valkoisten välillä, mustien määrää johto-portaassa, mustien työllistäminen yrityksessä sekä työntekijöiden taitojen ja tietojen lisääminen. Kaikille seitsemälle osa-alueelle on jaettu tietyt prosentuaaliset painotukset ja BEE antaa yrityksille pisteitä jokaisesta toteutusta kohdasta. Pisteitä jaetaan esimerkiksi sen mukaan kuinka monta prosenttia yrityksen johdosta ja omistuksesta on mustilla. Saadakseen mustan statuksen eli 100 prosenttia mahdollisista pisteistä tällä osa-alueella, tulee yrityksen omistuksesta ja johdosta olla 50.1 prosenttia mustilla. Omistussuhteiden on määritelty olevan suorin keino jakaa varakkuutta mustille. BEE tekee myös suosituksia yrityksille kuten
– ainakin 25 prosenttia yrityksen osakkeista pitäisi olla mustilla.
– ainakin 40 prosenttia keski- ja ylemmästä johdosta tulisi olla mustia.
– ainakin 50 prosenttia valtion ostoista tulisi ostaa mustilta eli BEE-statuksen yrityksiltä.
Yrityksistä pidetään pistekirjaa (scorecard). Pisteytyksellä yritys pystyy seuraamaan missä osa-alueilla sillä on parantamisen varaa. Eri liiketoiminnan ja teollisuuden aloilla on alalle suunnitellut pisteytykset ja niiden laskeminen on melko monimutkaista. Pistekirjaa vaaditaan nähtäväksi mikäli valtio
– myöntää yritykselle luvan säädeltyyn yritystoimintaan kuten kaivos- tai uhkapelitoimintaan.
– myöntää toimiluvan yksityisyritykselle hoitaa varoja ja hankkeita valtion puolesta.
– myy omaisuuttaan tai valtion omistaman yrityksen.
– osallistuu julkisen ja yksityissektrorin yhteistyöhön.
BEE on valtion keino puuttua talouselämään ja säädellä yritysten toimintaa. Hallitus ajaa vahvasti talousrakenteen muutosta ja kaikki valtion omistamat yritykset ja laitokset noudattavat BEE:tä. Tästä syystä on kaikkien julkisen sektorin kanssa liiketoimintaa harjoittavien ulkomaisten yritysten otettava huomioon BEE ja sen tuomat vaatimukset. Niiden tulee täyttää BEE:n yritykselle asettamat vaatimukset tai niiden tulee solmia liikekumppanuus tai perustaa tytäryhtiö, joka täyttää BEE- vaatimukset. Paikalliset ja ulkomaiset yritykset luovat yhteisyrityksiä saadakseen BEE- statuksen ja varmistaakseen liiketoiminnan valtion yritysten kanssa. BEE yhteistyökumppani voi lisätä yrityksen pisteitä kun valtio valitsee miltä yritykseltä ostaa. Myös valtio on halukas solmimaan yhteistyösopimuksia yksityisyritysten kanssa saadakseen yksityisektorin tuen ajamalleen talouspolitiikalle.
BEE- yritykset ovat kasvaneet suuresti vuodesta 2004 lähtien ja mustien hallitsemien yritysten markkina-arvo on kasvanut 32 prosenttia. BEE- yritykset ovat paremmassa asemassa kuin ei-BEE yritykset, koska ne saavat paremmat sopimukset. Kahdeksallakymmenellä prosentilla Etelä-Afrikkalaisista yrityksistä on BEE-toimintalinjaus, mutta kestää vielä pitkään ennenkuin sitä toteutetaan kokonaisuudessaan. BEE- lainsäädäntö on astunut voimaan vuonna 2003, mutta on edelleen kiistelyn alaisena sen hyvistä ja huonoista puolista. Sen tarkoitus on hyvä, mutta se onko lain päämäärä tulojen tasaisemmasta jakaantumisesta täyttynyt on epävarmaa. BEE ei välttämättä ole tuonnut muutoksia köyhimpien eteläafrikkalaisten elämään, vaikka se on luotu parantamaan heidän asemaansa. Muutos voi johtaa huonoihin tuloksiin, mikäli se toteutetaan liian nopeasti.
Valkoisten voi olla vaikeaa saada Etelä-Afrikasta töitä BEE:n voimaantulon jälkeen, vaikkakin valkoisia on työttömänä ainoastaan noin 4 prosenttia virallisen työttömyysasteen ollessa 25,5 prosenttia. BEE on ainakin osittain syynä koulutetun väestön aivovuodolle ulkomaille. Aivovuoto puolestaan kärjistää osaavan työvoiman puutetta, jonka Finpro listaa yhdeksi maan työelämän huonoista puolista. Myös BEE:n keskeinen tavoite mustien työntekijöiden koulutuksesta työpaikoilla on kärsinyt know-hown puutteesta. Koulutuksen jakaminen vaatisi osaavia työntekijöitä ja johtajia. Koska mustia halutaan johtaviin asemiin yrityksissä, voi tapahtua myös niin että kouluttamattomat ja ammattitaidottomat ihmiset nousevat yrityksissä johtaviin asemiin. He eivät välttämättä pysty hoitamaan tehtäviään tavalla, joka hyödyttäisi yrityksen työntekijöitä ja maan taloutta.
BEE on hienoa asia mikäli sen periaatteita noudatetaan. Laissa ja asetuksissa on kuitenkin vielä porsaanreikiä, joista pääsevät hyötymään muut kuin ne, joiden auttamiseksi se on luotu. Lain päämäärä mustien osallistumisesta maan talouteen ei hyödytä ainoastaaan eteläafrikkalaisia, vaan tästä voivat hyötyvät myös muiden maiden mustat. Erityisesti hyvin koulutetut mustat ulkomaalaiset ovat haluttuja osaavien eteläafrikkalaisten työntekijöiden ja johtajien puuttuessa. Ulkomaalaisten palkaaminen ei täytä tavoitetta paikallisten työllistämisestä. Laki tekee eron paikallisten ja ulkomaalaisten mustien välillä, mutta mustien on suhteellisen helppo anoa eteläafikan kansalaisuutta. Tämän saatuaan he voivat perustaa yrityksen, jolloin he pääsevät hyötymään BEE:stä eteläafrikkalaisten sijaan.
BEE on myös aiheuttanut keinottelua yrityskaupoilla BEE yritykset ovat paremmassa asemassa kuin ei-BEE yritykset, koska ne saavat paremmat sopimukset ja maassa onkin niinsannottuja BEE-miljonäärejä. Rikkaat mustat ovat pystyneet hyötymään BEE:stä, koska nämä yrityskaupat vaativat mustaa pääomaa. Yritykset voivat myös pyrkiä hankkimaan mustan statuksen tarjoamalla mustille alennettuja osakkeita. Näin saaadaan lisättyä mustien omistusoikeutta yrityksestä. BEE-statuksen saamiseksi voidaan käyttää muitakin kyseenalaisia keinoja. Esimerkiksi yritys voi ostaa toisen BEE- yrityksen saadakseen itsekin mustan statuksen. Kun status on saavutettu, mustia työntekijöitä ja johtajia voidaan sanoa irti. Voidaan keinotella myös niin päin, että BEE-yritys ostaa halvalla yrityksen jolla ei ole statusta. Tämän jälkeen yritys myydään eteenpäin suurella voitolla, koska sillä nyt on status emoyhtiön takia.
Laista eivät välttämättä pysty hyötymään valkoisten omistamat pienet- ja keskisuuret yritykset. Niillä ei ole resursseja BEE-statukseen ja tästä syystä liiketoimintaa voidaan menettää kilpaileville mustille yrityksille. PK- yritykset kärsivät, koska eivät saa käydä kauppaa valtion kanssa. Yritykset menettävät liiketoimintaaansa myös koska valtion kanssa kauppaa käyvät mustat yritykset tuottavat tavaransa ulkomailta, lähinnä kaukoidästä. Näin ne voivat laskea hintojaan. Tälläiset yritykset voivat olla yhden tai kahden henkilön omistamia, joten varallisuuden jako ei toimi. PK-yritysten on vaikeaa muutenkin tasapainoitella lain vaatimusten ja tuottavan liiketoiminnan välillä. Valkoisia voidaan ”pakottaa” myymään yrityksensä tai ottamaan esimerkiksi perheyritykseen hallintoon mukaan mustia, koska sillä ei muuten ole mahdollisuuksia toimia Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikan yrityksistä 84 prosenttia on perheyrityksiä.
BBBEEE:stä on vähän tietoa Etelä-Afrikan ulkopuolella. BEE:n tunteminen on kuitenkin tärkeää mikäli aikoo luoda liikesuhteita Etelä-Afrikkaaan, koska valtio ajaa BEE:tä voi-makkaasti ja liiketoiminta valtion kanssa vaatii BEE-statuksen. Opinnäytetyössään ”Black Economic Empowerment in South Africa –The impact on Finnish companies 2006” Noora Suomi on tutkinut BEE:tä suomalaisten yritysten näkökulmasta. Tutkimustulokset kertovat, että suomalaisten Etelä-Afrikassa jo toimivien yritysten tietous BEE:stä on odotettua parempi, mutta kielteinen. BEE saattaa olla poliittinen riski suomalaisille yrityksille, koska valtio yrittää kontrolloida yritysten omistuspohjaa ja sen osakkeiden omistusta. Suomalaiset yritykset ovat tietoisia siitä, että BEE vaikuttaa heidän yritystoimintaansa valtion kontrollin avulla. Heille on myös selvää, että BEE on puhtaasti valtion ajama prosessi. Julkisen sektorin kanssa on erittäin vaikea tehdä bisnestä jos suomalainen yritys tai sen tytäryhtiö tai partneri ei täytä kaikkia BEE-vaatimuksia. Suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole luopuneet ajatuksesta tehdä bisnestä Etelä-Afrikassa BEE:n takia.
Mielestäni BEE on oikeutettu prosessi tuloerojen ja työmarkkinoiden vääristymien korjaamiseksi. Myös pyrkimys saada mustia yritysten johtoon ja omistajiksi on ymmärrettävä ja varmasti tulevaisuudessa voidaan nähdä tuloksia. BEE:tä ei kuitenkaan tulisi toteuttaa liian nopeasti, koska tämä mahdollistaa keinottelun ja lain päämäärä vesittyy. Huolestuttavinta on mielestäni valkoisten jättäminen pois Etelä-Afrikan työelämästä ja hallinnosta, joskin ymmärrän sen maan rotuerotteluhistorian takia. Valkoiset ovat kuitenkin niitä, jotka pystyisivät kouluttamaan seuraajiaan ja jakamaan tietämystään mustille. BEE on ajatuksena hyvä, mutta nähtäväksi jää miten sen toteuttaminen hyödyttää mustaa väestöä. Tulee kestämään vielä vuosikymmeniä ennenkuin työ- ja talouselämän vääristymät saadaan korjattua ja toivon, että ihmisillä on halua toteuttaa muutoksia maltillisesti.
LÄHTEET
Germishuys, louis-Marc 2007. Invest and prosper in South Africa (part 2). South Africa -Alive with Possibility. Volume 5. Issue 1/2007. Orange Press Contract publishers. Sandton, South Africa.
Masango, Gugulakhe 2007. Black like me. Finweek 23 August 2007.
South African Institute of Race Relations 2006. South Africa Survey 2004/2005. Paarl, South Africa: South African Institute of Race Relations.
Suomi, Noora 2006. Black Economic Empowerment in South Africa –The impact on Finnish companies. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Wilén, Juha 2007. Kansainvälisen kaupan keskus Finpro. Maaraportti Etelä-Afrikan tasavalta [pdf-dokumentti]. [Viitattu 1.1.2008]. Saatavissa: