Itävalta 2026 – Päivä 3: Mutkateitä ja vanhoja ystäviä

Aamu alkoi hauskalla löydöllä. Olimme jo ehtineet ihastella Loisium Wine & Span allasaluetta, kun löysimme viiniköynnösten takaa vielä toisen altaan. Ei voi kuin todeta, että tämä hotelli on suunniteltu nautiskeluun.

Aamupalan jälkeen kävimme Steiningerillä ostamassa vielä viiniä. Olimme sopineet Brigittan kanssa, että noudamme ne vasta lähtöpäivänä, jotta pullot eivät viettäisi turhaan vuorokautta lämpimässä hotellihuoneessa tai autossa. Loistavan aamiaisen ja viiniostosten jälkeen oli aika suunnata kohti Burgenlandia.

Aluksi etenimme moottoritietä, mutta päätimme poiketa Badenin kautta. Päätös kannatti. Navigaattori johdatti meidät välillä hyvinkin pienille teille, sorapätkille ja mutkaisille jokivarsireiteille, mutta juuri niiden ansiosta näimme maisemia, joita moottoritieltä ei olisi koskaan nähnyt.

Päivän kohokohta taisi olla kuitenkin vierailu vanhan ystäväni Alexin luona. Päivä sisälsi niin paljon lämpöä, muistoja, tarinoita ja hienoja hetkiä, että se ansaitsee kokonaan oman artikkelinsa. Kerron siitä myöhemmin tarkemmin.

Vierailun jälkeen kävimme kylällä syömässä ja sen jälkeen suuntasimme kohti Wieniä. Matkalla totesimme ääneen, että myös Burgenlandiin olisi voinut hyvin jäädä yöksi. Se oli jälleen yksi niistä paikoista, joissa huomasi ajattelevansa: tännekin täytyy vielä joskus palata.

Illalla palautimme vuokra-auton Wienin Westbahnhofille. Muutaman päivän aikana auto vei meidät viinitarhoille, Tonavan laaksoon, vanhan ystävän luo ja monille pikkuteille, joille emme olisi koskaan osuneet ilman pientä uteliaisuutta.

Huomenna vuorossa on Wien – mutta emme aio suorittaa sitäkään. Tämän matkan paras opas on tähän asti ollut ajatus, joka on toiminut yllättävän hyvin:

Go with the flow.