Itävalta 2026 – Päivä 2: Tonavaa, Melkiä ja pieni junaseikkailu

Ensimmäinen kokonainen päivä Itävallassa alkoi juuri niin rauhallisesti kuin lomapäivän kuuluukin. Kymmenen tunnin yöunien jälkeen suuntasimme hetkeksi hotellin altaalle. Loisium Wine & Span ulkoaltaan ympärillä kasvavat viiniköynnökset tuntuivat edelleen hieman epätodellisilta – en ole ennen uinut keskellä viinitarhaa.

Päivän kohokohta oli matka Wachaun laaksoon. Jätimme auton Kremsiin ja nousimme jokilaivaan, joka vei meidät Tonavan maisemien halki Melkiin. Laivasta avautuvat näkymät viinitarhoihin, kyliin ja vanhoihin kirkkoihin olivat juuri niin hienot kuin olin etukäteen kuvitellut.

Melkissä tutustuimme vaikuttavaan Stift Melkiin. Luostari teki vaikutuksen sekä koollaan että historiallaan, mutta yhtä mieleenpainuva oli paluumatka.

Päätimme palata junalla takaisin Kremsiin. Matkaan mahtui pieni yllätys, kun ÖBB:n lippuautomaatti päätti myydä meille kolme tavallista lippua ja yhden mystisen VCC-alennuslipun. Konduktööri kurtisti hetken kulmiaan, kuunteli meidän suomenkielistä keskusteluamme ja päätti lopulta toivottaa hyvää matkaa. Ensimmäisessä junassa asemien informaatio oli yllättävän niukkaa, mutta toisessa paikallisjunassa kuulutukset ja näytöt toimivat jo esimerkillisesti – ja ovikin piti muistaa avata stop-painikkeella.

Päivän aikana opimme myös jotain hyödyllistä tulevia matkoja varten. Kremsistä kulkee R44-juna edelleen Langenloisiin asti, mutta tätä vinkkiä emme saaneet hotellilta emmekä satamasta. Juuri tällaiset pienet käytännön asiat ovat niitä, jotka kannattaa kirjoittaa muistiin.

Illalla ajoimme takaisin hotellille, istuimme terassille lasilliselle viiniä ja kävimme päivän tapahtumia läpi.